Ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma, jonka torjunnassa energia-ala on tärkeässä asemassa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on investoitu viime vuosina erittäin rajusti uusiutuviin energialähteisiin, tuulivoimaan ja myös aurinkovoimaan sekä suljettu lähes kaikki Suomen hiilivoimalat. Suomessa on myös tehty päätös lopettaa kokonaan kivihiilen käyttö sähkön ja lämmöntuotannossa toukokuun 2029 alkuun mennessä.
Suomessa on myös saatu viime vuonna Olkiluoto 3 täyteen tuotantokäyttöön, ja Loviisan ydinvoimaloiden käyttölupia on myös päätetty jatkaa alkuperäisten käyttölupien päättymisvuosista 2027 ja 2030. Tulevat isommat tuulivoimainvestoinnit tehdään Pohjanlahdelle lähempänä 2030-lukua merituulivoiman muodossa. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi myös ennätyksellisen paljon seuraavan 10 vuoden aikana uusiin siirtoyhteyksiin Suomen sisällä ja Suomen ja Ruotsin välille. Teollisuuden sähköistymisen ja sähköisen liikenteen kasvun ennustetaan kasvattavan Suomen sähköntarvetta huomattavasti tulevan 5–10 vuoden aikana.
Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa
Kasvavat tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantomäärät tuovat entistä suurempia haasteita Suomen sähköjärjestelmälle. Sähköä ei suuressa määrässä voi kustannustehokkaasti varastoida, joten sähköntuotannon ja kulutuksen pitää jatkuvasti olla tasapainossa Suomen kantaverkossa. Muuten sähköverkon taajuus alkaa laskea.
Tuulisilla säillä sähköstä voi olla ylitarjontaa, mikä voi hetkittäin laskea sähkön spot-hinnan hyvin alhaiselle tasolle, jopa negatiiviseksi. Toisaalta huippukulutuksen aikana sähköstä voi olla pulaa, jos ei esimerkiksi tuule tai jokin tuotantolaitos vikaantuu. Tällöin spot-hinnat nousevat myös hyvin korkeille tasoille.
Viime vuonna koettiin erittäin paljon halpoja ja kalliita tunteja spot-markkinoilla. Koska tuulivoiman määrä kasvaa edelleen, tulevat spot-hinnat varmasti vaihtelemaan hyvin paljon lähivuosina. Tuotannon lisäykset ja verkkoinvestoinnit kuitenkin pitänevät sähkönhinnat lähivuosina keskimäärin kohtuullisilla tasoilla. Ne asiakkaat, jotka arvostavat vakaata hintaa, voivat myös tehdä kiinteähintaisen sopimuksen.
Alkuvuosi koetteli sähköjärjestelmää ja kukkaroa
Vuoden 2024 tammikuun ensimmäisellä viikolla oli niin kylmä sää, että sellainen toistuu vain noin 10 vuoden välein. Tällöin nähtiin myös ennätyksellisen korkeita spot-hintoja, jopa lähes 2 000 euroa megawattitunnilta. Suomen sähkönkulutus oli tammikuun ensimmäisellä viikolla ennätyksellisen korkealla tasolla, eikä sähköä oikein tahtonut riittää, kun osa pienemmistä sähköntuotantolaitoksista oli vikojen vuoksi poissa käytöstä. Kulutuksella ei yleensä ole juuri lainkaan hintajoustoa, mutta näin korkeilla hinnoilla hintajoustoa onneksi kuitenkin löytyi – sähkö ei huippukulutushetkilläkään loppunut kesken, eikä kiertäviä sähkökatkoja jouduttu järjestämään.
Viime vuonna useat sähkömittarit Suomessa vaihdettiin tuntimittauksesta varttituntimittaukseen, ja tämä työ jatkuu myös kuluvana vuonna. Kuluvan vuoden aikana Pohjoismaiden tasehallinta siirtyy varttituntimittaukseen, ja vuoden 2025 alusta alkaen myös spot-markkina siirtyy varttiin Pohjoismaissa.
Tommy Svens
sähkömarkkina-asiantuntija
Vattenfall Oy
