Inflaation jyllätessä ja sähkön hinnan pysytellessä korkeana monet kuluttajat ovat ottaneet tarkan linjan kulujensa hillitsemisessä. Kilpailuttaminen on yleensä tehokas tapa säästää rahaa, mutta sähkönsiirtomaksujen kanssa se ei onnistu. Siirtopalvelun hinnoittelu onkin herättänyt kysymyksiä maksujen käytöstä ja hinnoittelupolitiikan perusteista.
Nykykuluttajat ovat palveluita hankkiessaan tottuneet melko rajoittamattomaan valinnanvapauteen, mikä saa asuinpaikan mukaan määräytyvät sähkönsiirtomaksut tuntumaan harmittavalta poikkeukselta. Siirtoyhtiöillä on omalla alueellaan luonnollinen monopoli, samoin kuin vaikka vesihuollolla tai rataverkostolla. Siksi yhtiöiden toimintaa myös seurataan ja tuottoja säädellään.
Nelivuotisjaksoihin kuuluu ylä- ja alamäkiä
Energiavirastolla on tärkeä rooli kuluttajan aseman turvaamisessa, sillä se valvoo sähkönsiirtomaksujen kohtuullisuutta. Hinnoittelua tarkastellaan vuosittain saatavilla laskelmilla sekä pidemmällä aikajänteellä eli ns. valvontajaksoilla. Yksi valvontajakso on nelivuotinen, ja nyt on käynnissä vuosien 2020–2023 jakso.
Oleellista on se, että aiemman valvontajakson yli- tai alijäämä vaikuttaa käynnissä olevaan: viranomainen valvoo käytännössä kahdeksan vuoden kokonaisuutta. Aiemmin ilmestyneessä Ylen jutussa puhuttiin vain vuosien 2020–21 laskelmista, jolloin tämä kokonaisuus hämärtyi.
Kun puhutaan meneillään olevasta nelivuotiskaudesta eli vuosista 2020–2023, Naantalin Energia tulee olemaan tämän hetken arvion mukaan noin 70 000 euroa ylijäämäinen. Asiakasta kohden tämä tarkoittaisi noin kymmenen euron kerta-alennusta. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään, sillä edellisellä valvontajaksolla eli vuosina 2016–2019 toteumamme jäi 1,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä olisi mahdollisuus jopa 160 euron lisälaskuun kaikille asiakkaille.
Laki ohjaa maksujen kehitystä, muttei määrää yksittäisiä hintoja
Sähkömarkkinalakia uudistettiin vuonna 2021 niin, että jakeluverkkoyhtiöiden toimintaan tuli uusia rajoituksia. Suurin sallittu tuotto sitoutuneelle pääomalle määriteltiin neljään prosenttiin ja siirtomaksujen vuotuista korotuskattoa laskettiin kahdeksaan prosenttiin. Laskentaperusteet ovat kaikille yhtiöille samoja. Tämän hetken laskelmiin ovat eniten vaikuttaneet muutokset inflaatiossa ja korkotasoissa.
Naantalin Energian viimeisin sähkönsiirron hinnankorotus on vuodelta 2018, ja tämänhetkinen hintataso on suomalaisten jakeluverkkoyhtiöiden keskitason alapuolella. Tämä näkyy myös Ylen jutussa, jossa on listaus suomalaisista yhtiöistä.
Hyöty kertyy vaivihkaa
Asiakkaat saavat siirtomaksuillaan sellaisia hyötyjä, jotka eivät ole aivan ilmiselviä. Siirtohinnalla katetaan muun muassa sähköverkon yllä- ja kunnossapidon kustannuksia, uusien alueiden rakentamista sekä vanhaa verkostoa korvaavia investointeja. Verkosta huolehtiminen on yksi siirtoyhtiöiden lakisääteisiä velvollisuuksia. Sähkönsiirtomaksuilla voidaan tuottaa yhteistä alueellista hyvää ja varmistaa, että sähkönjakelu toimii tulevinakin vuosina.
Sähkönsiirto lyhyesti
- Sähkönsiirtomaksuilla ylläpidetään ja korjataan sähköverkkoa sekä rakennetaan uusia alueita
- Alueelliset erot ovat suuria, koska sähköverkot ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä olosuhteiltaan
- Palveluntarjoajaa ei voi sähkösiirrossa vaihtaa, asuinpaikan verkkoyhtiöllä on sähkönjakeluun lakisääteinen yksinoikeus
- Energiavirasto valvoo sähkönsiirtoyhtiöiden toimintaa ja tuottoja
- Yhtiöiden yli- ja alijäämää seurataan neljän vuoden valvontajaksoilla, joita verrataan toisiinsa
- Sähkömarkkinalain uudistuksessa vuonna 2021 sähkönsiirtoyhtiöille asetettiin uusia rajoituksia muun muassa tuotolle ja siirtomaksujen korotukselle.
